Materiaalien mahdollisimman tehokas uudelleenhyödyntäminen on välttämätöntä luonnonvarojen ylikulutuksen ehkäisemiseksi. Kun jätteiden arvoketjun eri toimijat tiivistävät yhteistyötään, Suomella on merkittävä mahdollisuus viedä kiertotalous nykyistä paljon pidemmälle, sanoo Ekokaaren toimitusjohtaja Aki Koivula.
Koivula tietää, mistä puhuu. Kymenlaaksolainen jätealan yritys Ekokaari on vastannut kiertotalouden asettamiin haasteisiin ja investoinut merkittävästi jätteen kierrätysteknologioihin ja -prosesseihin.
Keltakankaan jätekeskuksessa hoituu niin sekalaisten rakennusjätteiden käsittely, energiajätteen jalostaminen, öljyisten maiden ja öljyvesiseosten kuin nestemäisten jätteiden käsittely. Keskuksessa tarjotaan myös varastointipalveluita jäteperäisille raaka-aineille. Tämä kaikki onnistuu korkealle viedyn lajittelutekniikan, laadukkaan kaluston, osaavan henkilöstön ja monipuolisen ympäristöluvan ansiosta.
”Ympäristölupamme sisältää paljon erilaisia jätejakeita, joten pystymme vastaanottamaan, käsittelemään ja varastoimaan isoja määriä erityyppisiä jätteitä. Käsittelemme esimerkiksi myös puhtaita ja lievästi pilaantuneita maa-aineksia ja kyllästettyä puuta”, Koivula kertoo.
Ekokaaren lajittelutekniikkakokonaisuus on ainutlaatuinen Suomessa. Ekokaari Oy syntyi vuonna 2018, kun yrityksille tarjottavat jätepalvelut eriytettiin omaan yhtiöönsä kuntaomisteisesta ja lakisääteisiä jätehuollon palveluita hoitavasta Kymenlaakson Jätteestä. Ekokaaren toimitusjohtaja Aki Koivulalla on yli 20 vuoden kokemus jätteen käsittelystä, keräilystä, hyödyntämisestä sekä logistiikasta.
Vastuullista vesienkäsittelyä ja hiilinegatiivista toimintaa
Lainsäädännön asettamat vaatimukset jätteenkäsittelylle ovat tänä päivänä suuret. Monipuolinen ympäristölupa tarkoittaa Ekokaarelle myös mittavia tarkkailu- ja raportointivelvoitteita. Ympäristövaikutusten ja laadun jatkuva seuranta onkin yrityksen toiminnassa tärkeässä roolissa.
”Tarkkailemme systemaattisesti aluetta ympäröivien valuma-alueiden pinta- ja pohjavesien laatutasoja sekä maaperän ja ilman päästöjä. Otamme kaikki hulevedet talteen ja käsittelemme ne biologis-kemiallisesti ennen viemäröintiä. Viemäröimme vuositasolla n. 80 000m3 puhdistettua jätevettä”, Koivula kertoo.
Tämäntyyppinen vesienkäsittelyprosessi on harvinaista alalla. Tyypillisesti vedet lasketaan suoraan viemäreihin tai ojiin. Ekokaaren toiminta on hiilinegatiivista ja jätteet hyödynnetään 95 prosenttisesti. Yritys on asettanut tavanomaista mittavammat vakuudet toiminnalleen.
”On meidän arvojemme ja periaatteidemme mukaista sitoutua lainsäädännön asettamia vaatimuksia pidemmälle.”
Ekokaaren toimitusjohtaja Aki Koivula
Yhteistyöllä luodaan jätteiden hyödyntämisen innovaatioita
Oikeaoppinen jätteenkäsittely on kuitenkin vain yksi osa tuotteen arvoketjussa. Jotta kiertotaloudessa ja materiaalien uudelleen hyödyntämisessä päästään vielä pidemmälle, tarvitaan arvoketjun eri vaiheiden ja toimijoiden välistä yhteistoimintaa. Esimerkiksi sekalaisesta rakennusjätteestä voitaisiin Koivulan mukaan hyödyntää vielä paljon enemmän.
”Liian paljon jätettä päätyy edelleen poltettavaksi ja kaatopaikoillekin. Materiaalitehokkuutta pitää saada lisättyä ja neitseellisten raaka-aineiden käyttöä vähennettyä.”
Tuotteen arvoketju on kuitenkin monimutkainen yhtälö, koska arvoketjujen toimijoita on paljon ja niiden välistä suhdetta on toisinaan vaikeaa hahmottaa. Koivulan mielestä kiertotaloutta saataisiin huomattavasti kehitettyä arvoketjun eri toimijoiden yhteistyöllä.
”Tiivis keskustelu toimijoiden välillä voi johtaa uusiin innovaatioihin ja poistaa esteitä jätteen hyödyntämisen ympäriltä.”
”Tarvitaan dialogia teollisuuden eli jätteentuottajien, viranomaisten, jätteenkäsittelijöiden ja materiaalien uudelleenkäytöstä vastaavien tahojen välillä. Tiivis keskustelu toimijoiden välillä voi johtaa uusiin innovaatioihin ja poistaa esteitä jätteen hyödyntämisen ympäriltä. Ekokaari haluaa olla vahvasti mukana tässä yhteistyössä.”
Kaikkea ei toki voi kierrättää, jolloin asianmukainen loppusijoitus on tärkeää.
Kiertotalouden tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä
”Toivoisin, että Suomeen kehittyisi uutta teknologiaa ja innovaatioita jäteperäisten materiaalien hyödyntämisen ympärille. Esimerkiksi jätteenpolton kuonaa, tuhkaa, jalostettuja muovijakeita ja kivijakeita voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin.”
”Kymenlaakson alueen Hyötyvirta-teollisuusalueella olisi ensiluokkaiset olosuhteet uusille kiertotalouden toimijoille. Suuria synergiahyötyjä syntyisi alueella jo olemassa olevien toimijoiden kanssa”, Koivula esittää.
Alueellisen yhteistyön hyödyistä nauttivatkin jo monet toimijat. Ekokaarella on lähiseudulla yhteistyökumppanit sekä jätteen keräykseen että uudelleenkäyttämiseen.
”Kun käytämme alueellisia palveluja, aluetalous kehittyy.”
Koivulalle on myös tärkeää, että Ekokaarella on oma osaava henkilöstö, jonka ammattitaitoa ja työnhyvinvointia kehitetään vahvasti katse tulevassa.
”Pyrimme katsomaan huomiseen ja valmistautumaan hyvin. Haluamme tarjota kumppaneillemme pitkän yhteistyön jatkumon.”
Tunnuslukuja
5 milj.
euroa
Liikevaihto
50 000
tonnia
Vuosittain käsiteltävä jätemäärä
16
hlö
Henkilöstö
Osa Kymenlaakson Jäte
konsernia